Kala-Sarre oy:n tuho

KANTELU  OIKEUSKANSLERIN VIRASTOLLE

Edelleenkin pyydän kohteliaimmin että Oikeuskanslerinvirasto ottaisi tutkittavakseen ja selvitettäväkseen v. 2009 Inarin kalanviljelylaitoksen työntekijöiden kalanviljelijä Eero Heinosen ja laitostyöntekijä Raini Haatajan Kala-Sarre Oy:tä kohtaan tekemän törkeän vahingonteon  jossa he käyttivat epämääräisen vahvoja vastakuoriutuneiden siianpoikasten merkinnässä käytettäviä väriainekemikaaleja joilla tuhosivat koko Kala-Sarre Oy:n yritystoiminnan ja tätä kautta pilasivat meidän loppuelämän ja tuhosivat koko elämäntyömme ja siten aiheuttivat pysyvää suunnatonta vahihinkoa monen ihmisen elämään.

Me totesimme heti lammikoilla Eero Heinosen ja Raini Haatajan tekemät  kemikaaliset väriaine sekoitukset hurjan erivahvuisiksi kaikissa kalanpoikasten kuljetussaaveissa. Noin 80 % kalanpoikasista ei kestänyt ylivahvoja kemikaalisekoituksia, vaan menehtyivät ilmeisesti jo ensimmäisen vuorokauden aikana. 

Kun ammatti ihmiset lähtevät kemikaaleilla vahingoittamaan luonnonravintolammikko viljelijän toimintaa, niin sitä vasten viljelijä ei voi suojautua millään tavalla.Tällaisissa tapauksissa  ainoaksi  keinoksi jää sopia vahingontekijän kanssa, että hän lupaa lopettaa jatkossa vahingonteot. Tämän vuoksi ilmoitin  kalanviljelijä Eero Heinoselle, että tulisin sovittelemaan asian ja siinä olisin  häneltä pyytänyt ja vaatinut, että hän lupaa lopettaa jatkossa vahingonteot meitä kohtaan, jolloin me olisimme RKTL:n kanssa voineet sopia  viljelyn jatkosta. Eero Heinonen kuitenkin torjui tarjotun sovittelun. Sovittelun torjuminen tiesi sitä että luonnonravintolammikko viljelyä ei pystytä vahingonteon olemassaolon pelossa sen jälkeen enään jatkamaan.  Mikäli  ammatti ihmisellä on kemikaalit käytettävissään niin hän pystyy lammikkoviljelijältä suurimmat kalamassat tuhoamaan ilman että itse kasvatuslammikolla tarvitsee edes käydä. Viljelijä ei välttämättä itse edes huomaa tuhotyötä sen tekoaikana. Tässä todetaan kuinka suojaton luonnonravintolammikko viljelijä on ammatin omaavia tekijöitä vastaan.

Kala-Sarre Oy:llä ei ollut minkäänlaista oikeusturvavakuutusta eikä  varaa käyttää maksullista ulkopuolista asianajajaa. Pyrin vahingontekijöitä suojaavasti ja muutenkin sovittelevasti edetä jotta vahingonteko ei pääsisi julkisuuteen, koska tekona se on hirvittävä. Sovittelemalla hoidettuna luonnonravintolammikkoviljelyn jatko olisi parhaiten saatu turvattua, mutta kaikki oli turhaan.

Menin sitten myöhemmin Inarin poliisilaitokselle tekemään rikosilmoitusta Eero Heinosen ja Raini Haatajan törkeistä tekimisistä, mutta sitä rikosilmoitusta Inarin poliisilaitos ei ottanut vastaan. Minun olisi pitänyt ottaa näytteet väriaineista ja tutkituttaa ne, jolloin siltä osin olisi ollut pätevä näyttö. Viola vaimoni kyllä esitti lammikoilla että palautettaisiin heti kalanpoikaset takaisin Inarin kalanviljelylaitokselle, mutta minä pidin että kyseessä on ilmeisesti jokin tutkimus meneillään enkä suostunut palautusmenettelyyn. Viola vaati myös näytteiden ottoa väriaineista, koska jokaisessa viidessä kuljetussaaveissa molempina istutus päivinä oli  suuret kemikaaliset väriaine erot, johon minä sanoin, että onhan meitä tarvittaessa kaksi todistajaa. Jälkeenpäin kuitenkin selvisi, että koska me molemmat olemme yhtiön osakkaita.niin me emme ole oikeudessa hyväksyttäviä todistajia.

Kun asian hoitamiseksi en mitään kautta päässyt totuuden mukaisesti eteenpäin, niin laitoin Eero Heinoselle kirjeitä josta Inarin Poliisilaitokselta puhelimitse soitettiin ja varoitettiin minua, että lopettaa kirjeitten lähettely tai muutoin  tulet saamaan lähestymiskiellon. Samalla ilmoitettiin, että asian tutkinta tulee hakea teidän eli Oikeuskanslerinviraston kautta tutkintapyyntönä. Tässä vaiheessa te olitte jo arkistoineet ko rikoskantelut. Jatkoin tarkoituksella postin lähettämistä jotta Eero Heinonen joutuisi toistamiseen käymään Inarin poliisilaitoksella valehtelemassa syyttömyyttään. Ja niinhän siitä tuli RKTL:n hakemana Lapin käräjäoikeuden päätös lähestymiskiellosta Eero Heinoseen ja Raini Haatajaan. 

Otin näistä lähestymiskielloista kopiot ja laitoin ne teille Oikeuskanslerinvirastoon. Samalla pyysin  kohteliaimmin, että liitätte asiakirjat aikaisemmin samaa asiaa koskevien arkitoimanne rikoksen joukkoon. Josta kohta ilmoititte, että Oikeuskanslerinvirasto ei voi niitä arkistoida koska sellaista laki ei tunne. Ja että laittaisin uuden kantelun ja siihen perustelut.

Pidin sitä pahana kun palautitte lähestymiskieltoasiakirjat takaisin, koska katsoin, että arkistoimanne rikosasiakirjat ovat näiltä osin nyt teidän arkistossa puutteellisina.

Pyydän, että Oikeuskanslerinvistona otatte asian heti tutkittavaksi.Kyseessä on erittäin vakava rikos meitä kohtaan jossa vahingon tekijät tuhosivat Kala-Sarre Oy:n koko yhtiön  ja tätä kautta meidän koko elämäntyömme. Nyt on kulunut tapauksesta jo 5 kärsimystä täynnä olevaa vuotta.  Ammatti ihmisten tekemä tuhotyö on jatkuvasti mielessä, yölläkin aina herätessä ja sen vuoksi  yöt onkin nukuttu puoli horroksissa, joka rasittaa ennenkaikkea sydäntä. Unettomat yöt ovat jo jättäneet meihin pahasti jälkensä. Ennen oli tapana sanoa, että rikos ei vanhene – miten sitten lienee tänäpäivänä. Oikeuden toteutuminen Suomessa tulisi koskea  kaikkia kansalaisia samalla tavalla eli  oikeudenmukaisesti – niin myöskin meidän kohdalla.

Koska me itse emme kelpaa RKTL:n Inarin kalanviljelylaitoksen työntekijöiden Eero Heinosen ja Raini Haatajan tekemiä vastakuoriutuneiden siianpoikasten merkinnässä käytettyjä erivahvuisia kemiallisia väriainesekoituksta todistamaan. Niin onhan olemassa valheenpaljastus menetelmäkin jota tällaisessa  erittäin törkeässä vahingonteossa teillä Oikeuskanslerinvirastona lienee mahdollista käyttää. 

Ottakaa tämä meitä kohtaan tehty rikos tutkittavaksi. 

Ivalo 28.8.2013

Kunnioittavasti 

Veikko Matti Sarre

saamelainen entinen yrittäjä